FASETTI selkäklinikka  

 

Mitä kiropraktikko hoitaa?

Yleisin syy kiropraktikolla käyntiin on mekaaninen selkäkipu niskan, rintarangan, alaselän ja lantion alueella. Kiropraktikot pystyvät kuitenkin hoitamaan muitakin kuin selkävaivoja. 

 

Huimaus

Päänsärky ja migreeni

Tenniskyynärpää

Golfarin kyynärpää

Astma

Leukanivel

Lanneranka ja lantio

Polvivaivat

Iskias

Rintaranka eli keskiselkä

Niska ja hartia

Olkapää

Muut vaivat

 

Huimaus

Yläniskan nivelissä, lihaksissa ja nivelsiteissä on paljon aistinelimiä, jotka aistivat sitä, missä asennossa kaularanka on. Kaularankaa voi siksi pitää toisena tasapainoelimenä, josta on neurologinen yhteys kallohermo 8:n  (kuulo- ja tasapainohermo) aivoissa sijaitsevaan tumakkeeseen. Jos niskan alueen toiminta jostakin syystä häiriintyy, voi tiedon kulku tumakkeeseen häiriintyä ja seurauksena on niskaperäinen huimaus. Niskaperäistä huimausta saattavat aiheuttaa monet erilaiset kaularangan ja yläselän lihasten ja nivelten toimintahäiriöt. Kulumavaivoista kärsivillä ne ovat melko yleisiä. On huomioitava myös mahdolliset muut syyt huimaukseen, kuten alhainen tai selvästi kohonnut verenpaine, korvasta ja tasapainoelimistä johtuvat syyt ja mahdolliset muut sydän- ja verisuonisairaudet. Veren sokerin heittelyt ja ikäihmisillä kuivumisesta johtuvat syyt (nestetasapainon heittelyt) on huomioitava. 

Kaularangan ja yläselän toiminnallisissa vaivoissa sekä monissa kipusyndroomissa
koulutettu kiropraktikko on oikea henkilö analysoimaan ja hoitamaan huimausta.
Myös kulumavaivoista kärsivillä huimauspotilailla kaularangan ja yläselän toiminnallisten häiriöiden hoitaminen tuo merkittävää helpotusta huimausoireisiin.

 

Päänsärky

Oletko kyllästynyt syömään päänsärkylääkkeitä, jotka eivät auta kuin hetkellisesti? Helpotusta päänsärkyyn saattaa hyvinkin löytyä kiropraktikolta. Viime aikaisissa tutkimuksissa on todettu yhteys kallonpohjan lihasten jännittymisellä ja päänsäryllä. Myös kaularangan pikkunivelten (fasettinivelten) toimintahäiriöillä on todettu olevan yhteys päänsäryn ja migreenin synnyssä. Tämä kuulostaakin maalaisjärkeen sopivalta. Päänsärkypotilasta tutkittaessa on otettava huomioon mahdolliset vakavat syyt särkyyn. Koulutetun kiropraktikon koulutukseen kuuluu tunnistaa nämä merkit vakavammasta syystä päänsärkyyn. Näissä tilanteissa kiropraktikko ohjaa potilaansa välittömästi lääkärille.

Suurimmassa osassa tapauksista on kysymys kuitenkin ns. hyvänlaatuisesta päänsärystä tai niskaperäisestä migreenistä. Näihin vaivoihin henkilökohtainen reseptini on seuraava:

1. poista yläniskan nikamien toimintahäiriöt ja näin paranna alueen mekaniikkaa

2. vähennä alueen lihasten jännitystilaa, mikä vähentää puolestaan hermoston ärsytystä kallonpohjan ja yläniskan alueelta.

Tämä toimintamalli toimii useilla päänsärkypotilailla. On tietysti selvää, että kaikki päänsäryt eivät parane kiropraktisessa hoidossa. Suosittelen kuitenkin lämpimästi kokeilemaan kiropraktista toimintamallia, jos olet kyllästynyt jatkuvien särkylääkkeiden syöntiin ilman tulosta.

Voiko kiropraktikko todella parantaa päänsäryn?

Kiropraktikko auttaa potilasta ymmärtämään päänsäryn mahdolliset aiheuttajat. Selkäranka suojelee hermostoa, joka alkaa aivoista ja jatkuu selkäytimenä. Jos kaularangan nikamia yhdistävät pikkunivelet eivät liiku normaalisti, ne saattavat aiheuttaa jännitystä ympärillä oleviin lihaksiin ja ärsyttää hermostoa. Tämä voi aiheuttaa päänsärkyä. Kiropraktikko hoitaa päänsärkypotilasta kaularangan hellävaraisella manipulaatiolla ja erilaisilla pehmytkudostekniikoilla.

Miksi potilaalla olisi niskan toiminnallisia häiriöitä?

Toiminnallisiin häiriöihin on monia syitä. Ryhtiviat, onnettomuudet esim. niskan retkahdusvammat, kaatumiset tai monet arkielämän stressitekijät. Kaiken kukkuraksi useimmilla päänsärkyyn yhdistyy niskakipu ja niskan jäykkyys.

 

Migreeni

Migreenipäänsärky on usein luonteeltaan hyvin kivulias, terävä ja sykkivä. Yleensä se on myös toispuoleinen, joko vasemmalla tai oikealla. Migreenin voi laukaista monet tekijät, kuten ruoka-aineet, stressi, hormonaaliset tekijät ja myös kaularangan toimintahäiriöt. Norjalainen neurologi Otter Sjaastadt (toiminut mm. kansainväliset päänsärkylehden päätoimittajana) pitää niskaperäistä migreeniä yhtenä osana migreenien diagnostiikkaa. Näin ollen migreenipotilaan kannattaa tulla kiropraktiseen hoitoon varsinkin, jos migreeniin liittyy niskakipua ja jäykkyyttä niskan alueella.

 

Todisteita siitä, että kaularanka on yhteydessä migreenin syntyyn:

  •  Kaularanka on monimutkainen kokonaisuus, joka käsittää neurologisia, ortopedisiä ja verisuonistoon liittyviä rakenteita.

•  Sensoriset ärsykkeet niskan alueelta ovat yhteydessä kaularangan ja kallon hermoihin.

•  Kaularangan jäykkyys ja kireys saattavat ennustaa migreenin alkamista.

•  Migreeniin liittyy myös paljon niskaan liittyviä ärsyketekijöitä. Päänsärkypotilailla on usein niskakipua.

•  Niskakipu voi kallohermo 5:n (Trigenimus) kautta saada aikaan refleksinomaista verisuonten laajenemista pään alueella aiheuttaen migreeniä.

•  Aivoverenkiertoa kontrolloi niskan alueelta autonominen hermosto (sympaattinen hermosto)

•  Monet fyysisen tutkimuksen löydökset tukevat niskan merkitystä migreenin synnyssä.

•  On paljon potilastapauksia, joissa manuaalinen hoito on tuonut hyviä hoitotuloksia migreenin helpottamiseksi.

 

Tenniskyynärpää

Tenniskyynärpää on ranteiden ojentajalihasten jänteiden ylikuormitus ja tulehdus. Se johtuu yleensä toistuvasta mikrotraumasta ojentajalihasten kiinnityskohdassa peukalon puolella kyynärpäässä. Tenniskyynärpää johtuu usein toiminnasta, jossa on jouduttu käyttämään ranteen puristusvoimaa toistuvasti. Sen tunnusmerkkejä ovat kipu kyynärpäässä ojentajalihasryhmän lähtökohdassa, säteily kyynärvarteen tai ranteeseen ja joskus ylemmäksi olkaluuhun päin.

Kiropraktikko hoitaa tenniskyynärpäävaivaa käyttämällä hierontaa, pehmytkudostekniikoita (ojentajalihasryhmän lihasten painaminen paikallisesti useiden sekuntien ajan) ja mobilisaatiota. Manipulaatio tulee kysymykseen, jos potilas kykenee suoristamaan käden  kyynärpäästä suoraksi. Manipulaatio hajottaa arpikudosta ja sen avulla saavutetaan pysyvästi parempi liikkuvuus kyynärpäässä.

 

Kotihoitona on aktiivinen jäähieronta tulehduksen ollessa pahimmillaan. Kyynärpään aluetta kyynärpäästä ranteeseen asti voi hieroa esimerkiksi pakastetusta kertakäyttömukista tehdyllä jääpalalla. Kivun hellittäessä hoitoa jatketaan ojentaja- ja koukistajalihasryhmien venytyksellä sekä kyynärvarren alueen lihaskuntoharjoituksilla. Myös ravitsemuksesta on apua: pitkittyneissä lihaskipusyndroomissa suositellaan C- ja B-ryhmien vitamiinien lisäsyöntiä. Pahoissa tenniskyynärpäätapauksissa suositellaan jopa 2-3 päivän mehudieettiä, jotta ärsyyntynyt lihastyhmä vapautuu kuona-aineista ja aineenvaihdunta paranee. Jos potilas kärsii yleissairauksista tai on säännöllisellä lääkityksellä, dieetin aloittamisen turvallisuus kannattaa selvittää omalta lääkäriltä.

 

Golfarin kyynärpää

Golfarin kyynärpää ei ole pelkästään golfin pelaajien ongelma vaan kaikki, jotka joutuvat käyttämään rannettaan ja kyynärvarttaan esimerkiksi työssään, altistuvat tälle vaivalle. Se johtuu ranteesta kyynärpäähän ulottuvien lihasten ylikuormituksesta. Erotetaan kaksi kyynärpäävaivaa: tenniskyynärpää, joka esiintyy peukalon puolella kyynärpäätä ja golfarin kyynärpää, joka esiintyy pikkusormen puolella kyynärpäätä. Näistä tenniskyynärpää on yleisempi ja se vaivaa myös golfin pelaajaa vasemmassa kyynärpäässä, jos kysymyksessä on oikeakätinen golfin pelaaja. Vaiva on yleinen varsinkin aloittelevilla golfin pelaajilla. Varsinainen golfarin kyynärpää on yleisempi enemmän pelaavilla. Tenniskyynärpään ja golfarin kyynärpään syntyyn golfin pelaajilla vaikuttavat useat tekijät:

 

1. olkapään, lavan ja yläselän puutteellinen liikkuvuus,

2. lonkan puutteellinen liikkuvuus,

3. lannerangan puutteellinen liikkuvuus.

 

Näissä edellä mainituissa tilanteissa pelaajalla on taipumus korvata jonkun alueen puutteellinen liikkuvuus liiallisella käsien käytöllä, mikä johtaa kyynärvarren lihasten ylikuormittumiseen ja näin joko golfarin kyynärpäähän tai tenniskyynärpäähän.

 

Golfarin kyynärpään hoidossa ensimmäisenä arvioidaan vaurion vakavuus. Alussa on tärkeää levätä ja helpottaa tulehdusreaktiota. Tässä cryoterapia eli jäähoito on ensiarvoisen tärkeää ja sitä tulisi tehdä useaan otteeseen päivän aikana, esimerkiksi 15-20 minuuttia kerrallaan kolmesta viiteen kertaa päivässä. Kun tulehdusreaktio on saatu kuriin, voidaan tehdä kipupistehoitoa tai syvähierontaa ylikuormittuneisiin lihaksiin. Pitkäaikaisissa vaivoissa myös hankaava hieronta, joka hajottaa syntynyttä arpikudosta, on tehokasta. Kiropraktikon antama manipulaatio niskaan, yläselkään, olkapäähän ja kyynärpäähän palauttaa nivelten oikean liikkuvuuden ja nopeuttaa näin paranemista. Tärkeää on myös keskustella mahdollisista tekniikkavirheistä golfin opettajan ja golfin biomekaniikkaan erikoistuneen kiropraktikon kanssa. Syy toistuviin kyynärvarren rasitusvammoihin saattaa löytyä esimerkiksi puutteellisesta liikkuvuudesta olkapään ja lantion alueella, jota yritetään kompensoida liiallisella käsien käytöllä. Myös rangan dynaaminen ja staattinen tasapaino on olennaista golfvaivojen ehkäisyssä. Tällä tarkoitetaan sitä, että tukirankaa suojaavat lihakset ovat hyvässä toimintakunnossa ja ohjaavat golfswingin kiertoliikkeestä kohdistuvaa rasitusta poispäin tukirangasta.

 

Astma

Astma on yleinen keuhkosairaus aikuisväestössä ja tällä hetkellä yleisimpiä lasten sairauksia, ellei yleisin. Astma johtuu keuhkorakkuloiden allergisesta ärsytyksestä, mikä johtaa lihasjännityksen tyyppiseen tilaan keuhkoissa. Täydellistä parannuskeinoa astmaan ei ole löydetty. Kortisoni hoitavana lääkkeenä ja keuhkoputkia avaava lääkitys ovat hoitokeinoja oireiden kurissa pitämíseksi. Astmakohtaukset tulevat yhtäkkisesti tai pikkuhiljaa ja saattavat kestää minuutteja tai päiviä. Lihakset keuhkorakkuloiden ympärillä jännittyvät ja keuhkorakkulat turpoavat ja tulehtuvat. Limaa erittyy, se tukkii ilmatiehyet ja hengitys vaikeutuu. Syitä astmakohtauksiin on monia: pöly, tupakan savu, eläinallergiat, kemikaalit, hyönteiset, pesuaineet, ilman saasteet, jotkut tulehduksen vastaiset lääkkeet, ruoan valmistuksen hajut, vilustuminen, virusinfektiot, stressi, refluksitauti, perimä jne. Lapsilla, varsinkin 3-8-vuotialilla pojilla, astma on yleinen. Astman ennelataehkäisyyn tulisi kuulua allergioiden selvittäminen (ruoka-aineet), fyysisen kunnon vahvistaminen liikunnalla ja allergisoivien aineiden, esimerkiksi joidenkin sisustusmateriaalien, välttäminen.

 

Miten kiropraktikko voi auttaa astmaatikkoa?

 

Se, että astmapotilas joutuu tekemään hapen saantinsa eteen ylimääräistä työtä, kuormittaa hengityksen mekaniikkaa ja hengityksen apulihaksia. Hoitamattomana mekaaniset ongelmat pahentavat astmaoireita. Mekaanisilla ongelmilla tarkoitetaan yläselän eli rintarangan (TH2-7) nikamien toimintahäiriöitä sekä kylkiluiden toimintahäiriöitä. Lisäksi useat eri lihakset lyhentyvät ja näin ollen myös pahentavat oireita. Kiropraktinen hoito tuo helpotusta hengitykseen ja näin astmapotilaan elämänlaatu paranee. Kiropraktikko ei pysty parantamaan astmaa, mutta potilaan on helpompi tulla toimeen sairautensa kanssa. Suosittelen kaikille astmapotilaille kiropraktista tutkimusta ja hoitoa.

 

Leukanivel

Leukanivelen ja kaularangan välillä on toiminnallinen yhteys. leukanivelen toimintoihin kuuluu syöminen, puhuminen ja nieleminen. Pään asennon muuttuminen vaikuttaa leukanivelen lepoasentoon ja purentaan sekä leukanivelen sulkeutumiseen. Useat eri lihakset vaikuttavat leukanivelen toimintaan.

 

Leukanivelongelmille altistavia tekijöitä ovat usein onnettomuudet, kuten kaularangan retkahdusvamma. Ongelmia aiheuttaa myös esimerkiksi etukumara ryhti, jossa pää on hartioiden etupuolella. Tämä aiheuttaa jännitystä suun alueella sekä lihasväsymistä leukaniveltä liikuttavissa lihaksissa. Myös emotionaaliset ja psyykkiset ongelmat ovat syynä erilaisiin lihasjännityksiin. Leukanivelongelmien aiheuttajina voivat olla myös lihasten epänormaali toiminta tai nivelten aliliikkuvuus tai yliliikkuvuus.

 

Useimmissa yllämainituissa ongelmissa koulutettu kiropraktikko voi auttaa leukanivelvaivoista kärsivää.

 

Lannerangan ja lantion kiputilat

Suurin osa alaselkäkivuista johtuu mekaanisista toimintahäiriöistä. Tarkka syyn selvitys on usein vaikeaa, jos ei ole perehtynyt selän biomekaniikkaan ja toiminnalliseen anatomiaan. Akuutin alaselkäkivun aiheuttaa joskus selkeä vauriotilanne, mutta useimmiten on jo olemassa lihasepätasapainoa, henkistä stressiä tai huono ryhti, joka altistaa näille kivuille.

Lannerangan lihasepätasapainot aikaansaavat normaalista poikkeavia liikeratoja ja kuormittavat selän pikkuniveliä eli fasettiniveliä ja välilevyä. Tämän seurauksena liikkumisesta tulee rajoittunutta ja kivuliasta. Lisäksi fasettinivelet (nikamia yhdistävät nivelet) menettävät normaalia liikelaajuuttaan ja hermostollisten refleksien kautta lisäävät lihasjännitystä ympärillä olevissa lihaksissa.

 

Henkinen stressi, kuten jännitys, pelko ja masennus, saa aikaan verisuonten supistumista ja jatkuvaa lihasjännitystä, joka johtaa lihasten väsymiseen. Stressi johtaa myös lihastoimintojen häiriintymiseen ja muihin toiminnan muutoksiin.

 

Ryhdin määrää monet tekijät, kuten genetiikka, synnynnäiset rakenteelliset poikkeamat, työasennot ja harrastukset, kivusta johtuvat kompensaatiot, psyykkiset tekijät ja painovoima.

 

Esimerkkejä yleisistä alaselän ja lantion kiputiloista

 

1. Lihasrevähdys

Lihasrevähdykset voidaan jakaa akuutteihin tilanteisiin (urheiluvammat, työperäiset nostovauriot) ja pitkäaikaisiin ylikuormitustiloihin (pitkäaikainen, yksitoikkoinen sama asento)

 

2. Nivelsidevenähdykset

Samat syyt kuin lihasrevähdyksessä sopivat myös nivelsidevenähdyksiin

 

3. Fasettinivelongelmat (fasettinivelsyndrooma)

Nämä ongelmat johtuvat usein huonosta ryhdistä, lihasepätasapainosta tai akuutista vauriotilanteesta. Se ilmenee yhtäkkisenä tai hiljaa kehittyvänä, tarkasti paikallistettavana selkärangan viereisenä kipuna. Se saattaa säteillä pakaroihin, nivustaipeisiin ja jopa reisiin, harvemmin kuitenkaan polven alapuolelle.

 

4. Ristiluu lantioluunivelongelmat (SI-nivelvaivat)

Kipu tuntuu yleensä pakaroissa, nivusissa tai reisissä. Se voi olla terävä tai tylsä ja joskus se voi säteillä pohkeisiin asti. SI-nivelongelmissa lantio on usein epätasapainossa ja kipua tuntuu ristiluun ja lantioluun päällä.

 

5. Piriformissyndrooma

Piriformis on yksi lonkan ulkokiertäjistä pakaralihaksen alapuolella. Kymmenellä prosentilla ihmisistä iskiashermo kulkee tämän lihaksen läpi, lopulla yhdeksälläkymmenellä prosentilla ihmisistä tämä hermo kulkee lihaksen alapuolella. Piriformissyndrooma johtuu piriformislihaksen kiristymisestä pakaralihasten alapuolella. Erilaiset lantion alueen mekaaniset toimintahäiriöt, kuten SI-nivelongelma, ylikuormittavat tätä lihasta. Tämä aiheuttaa kipua keskellä pakaraa ja kipu voi säteillä takareiteen, mutta harvemmin polven alapuolelle. Erilaiset lihasepätasapainot, esimerkiksi lonkan loitontajien heikkous, kiristävät myös piriformislihasta.

 

6. Selän pikkunivelten l. fasettinivelten kuluma

Selän pikkunivelten kuluma aiheutuu usein aikaisemmista toistuvista mikrovaurioista, kroonisesta virheasennosta näissä nivelissä, jatkuvasta lihasjännityksestä, lihasepätasapainoista jotka muuttavat liikelaajuuksia, huonosta ryhdistä, lihasten huonosta kunnosta ja ylipainosta. Potilaat, jotka kärsivät pikkunivelten kulumisesta, tuntevat tylsää, tasaista kipua, joka on hankalinta aamuisin ja parempi liikkeessä, ja jäykkyys tuntuu koko ristiselän alueella. Näillä potilailla on myös vaikeuksia selän taakse taivutuksessa.

 

7. Välilevyn kuluma

Samat syyt kuin fasettinivelten kulumaan johtavat myös välilevyjen kulumaan. Kulumamuutokset saattavat ilmentyä jo aikaisessakin vaiheessa, varsinkin jos potilas on kärsinyt välilevytyrän aiheuttamista iskiasoireista tai vuosia kestäneistä alaselkävaivoista. Oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin fasettinivelkulumissa ja nämä kaksi vaivaa esiintyvät hyvin usein samanaikaisesti.

 

Välilevyjen ja fasettinivelten kulumamuutokset saattavat aiheuttaa painetta lannerangan hermoille, koska näiden rakenteiden kuluminen vähentää hermoille jäävää tilaa. Tällöin puhutaan lannerangan stenoosista. Sentraalistenoosissa selkäydinkanava ahtautuu ja lateraalistenoosissa hermonjuuren ulostuloaukko ahtautuu. Näissä on seurauksena erilaisia alaraajan säteilyoireita ja neurologisia löydöksiä.

 

Vaikka selän rakenteet kuluvat, ne voivat silti toimia lähes normaalisti ja olla kivuttomia. On hyvin yksilöllistä, miten kulumamuutokset ilmentyvät.

 

8. Välilevytyrä

Välilevytyrä on yleinen nuorten aikuisten selkävaiva. Se on yleensä seurausta toistuvista selkäkipukohtauksista. Useimmiten selän kierto tai etutaivutus ovat vammamekanismina. Myös useimmat muut selän toiminnalliset häiriöt saattavat olla osatekijöinä välilevytyrän synnyssä. Potilaat kertovat kivun olevan terävää, jäytävää ja hammassäryn kaltaista pakaran alueella, josta se säteilee pohkeeseen ja varpaisiin asti. Lepokaan ei helpota särkyä ja istuminen yleensä pahentaa sitä. Yskiminen, aivastaminen ja ulostaminen pahentavat kipua. Myös jalan suoristaminen polvesta suoraksi on hankalaa. Suurin osa lannerangan välilevytyristä on kahden alimman välilevyn aiheuttamia. Välilevytyriä on monen asteisia ja pahimmassa tapauksessa leikkaushoito voi olla ainoa parannuskeino oireisiin. Alttius uuteen välilevytyrään ei kuitenkaan poistu leikkauksessa. Iän myötä välilevyn nestepitoisuus vähenee ja alttius välilevytyrään näin ollen pienenee.

 

Iskias

Maallikko mieltää iskiasvaivaksi kaiken jalassa tuntuvan kivun. Harvoin on kuitenkaan kysymyksessä todellinen iskiasvaiva, joka johtuu välilevytyrästä, joka painaa hermonjuurta eli yhtä osaa iskiashermosta. Tämä tuntuu kovana kipuna jalkaan ja useimmiten se ulottuu polven alapuolelle pohkeeseen ja varpaisiin (välilevytyrä). Monet rakenteet lannerangan ja lantion alueelta, esimerkiksi pikkunivelet l. fasettinivelet, ristiluun ja lantioluun välinen nivel, pakaralihakset, lonkan ulkokiertäjälihakset jne. saattavat säteillä alaraajan alueelle. Näissä tapauksissa iskiashermo ei ole puristuksissa. On siis tärkeää erotella todellinen iskiasvaiva muista toiminnallisista häiriöistä, jotka matkivat iskiasvaivaa. Kiropraktikko pystyy määrittelemään, onko kysymyksessä selän alueen toimintahäiriö tai lihaskipusyndrooma vai välilevytyrä, joka aiheuttaa painetta iskiashermolle. Tarkka vaivan aiheuttajan määritteleminen mahdollistaa myös tarkan hoidon.

 

Polvivaivat

Polvi on yksi herkimmin vaurioituvista nivelistä. Urheiluvammana se on yleinen. Akuutit vauriot kohdistuvat nivelsiteisiin ja kierukoihin. Myös polvilumpion ja reisiluun välinen nivel ylikuormittuu herkästi. Krooninen polvikipu johtuu kulumavaivoista ja se on yleinen ikäihmisten vaiva. Polvivaivoille altistavia tekijöitä ovat polvilumpion epänormaali asento, lihasepätasapaino, kävelyn muuttuminen, nilkan virheasennot, käyttämättömyys, aikaisemmat kirurgiset toimenpiteet jne.

 

Yleisimpiä polvivaivoja

1. Sisäsyrjän tai ulkosyrjän nivelsiteiden venähdys

2. Ristisiteiden venähdykset ja repeämät

3. Nelipäisen reisilihaksen jännetulehdus

4. Takareiden jännetulehdus

5. Nivelpussin tulehdukset (bursiitti)

6. Polven kuluma

7. Kierukkavaivat

8. Chondromalecia patella (johtaa yleensä kulumaan)

 

On tärkeää huomioida, että polvikipu voi olla säteilykipua lannerangan ja lantion alueelta. Polvi saa hermotuksen lannerangan ja lantion alueelta (L3-S2-hermot). Polvikipu voi olla säteilyä myös lonkkanivelongelmista. Koko alaraajan oikea linjaus on tärkeää polven hyvinvoinnille. Kiropraktikko pysyy analysoimaan mahdollisen polvivaivan syyn ja useissa tapauksissa antamaan myös apua polviongelmiin.

 

Rintarangan eli keskiselän vaivat

Mekaaniset toimintahäiriöt rintarangan alueella eroavat lannerangan ja niskan toimintahäiriöistä. Tämä johtuu pääasiallisesti rintarangan taakse päin kaartuvasta rakenteesta ja kylkiluiden antamasta tuesta. Useimmiten keskiselän nikamien väliset nivelpinnat lukkiutuvat etuasentoon, mikä johtuu rintarangan rakenteesta. Kylkiluiden ja nikamien väliset nivelpinnat voivat myös lukkiutua aiheuttaen terävää kipua hengityksessä. Ryhtiä ylläpitävien lihasten ylikuormitus on myös yleinen syy keskiselän kipuihin.

 

Rintarangan nikamien ja kylkiluiden toimintahäiriöt johtuvat useimmiten yhtäkkisistä varomattomista liikkeistä. Potilas kertoo esimerkiksi aivastaneensa tai yskäisseensä voimakkaasti tai pistävästä kivusta nostotilanteessa tai kurotuksessa. Potilaat, joilla on rangan rakenteellinen sivumutka eli skolioosi, kärsivät usein keskiselän nikamien toimintahäiriöistä. Vasemmalla tai oikealla puolella keskiselkää tuntuva kipu on usein merkki nikamien tai kylkiluiden toimintahäiriöistä. Kipu tuntuu pistävänä ja hengittäminen, yskiminen ja aivastaminen pahentavat sitä.

 

Kiropraktikon suorittama liikepalpaatiotutkimus paikallistaa parhaiten keskiselän nikamien ja kylkiluiden toimintahäiriöt. Liikepalpaatiolla  analysoidaan tarkasti nikamien ja kylkiluiden liikelaajuuksia. Tämä tutkimus mahdollistaa myös tarkan selän manipulaatiohoidon.

Rintarangan kiputiloissa on myös otettava huomioon mahdolliset heijastekivut sisäelimistä, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksista sekä keuhkoista johtuvat oireet. Näissä tapauksissa potilas lähetetään aina lääkärille. Diagnoosin tekeminen on joskus hankalaa, koska rintarangan toimintahäiriöt myös matkivat sydän- ja keuhko-oireita. Jos lääketieteellisissä tutkimuksissa ei löydetä selkeätä syytä sydän- ja keuhkotyyppisiin oireisiin, kannattaa rintaranka tällöin tutkituttaa koulutetun kiropraktikon vastaanototolla.

 

Niska- ja hartiavaivat

Niska- ja hartiavaivoille altistavia tekijöitä

1. Vauriotilanteet, esimerkiksi niskan retkahdusvamma, joka on seurausta autokolarista, urheiluvammasta tai kaatumisesta

2. Ryhtitekijät, erityisesti pään sijainti hartioiden etupuolella, ärsyttää kaularankaa ja aiheuttaa lihasjännitystä niskan takaosan lihaksille sekä myös leukanivelessä. Tämä johtaa väsymiseen pehmytkudoksissa, mikä edelleen altistaa vaurioille.

3. Emotionaalinen, psykologinen stressi saa aikaan verisuonten supistumista ja jatkuvaa lihasjännitystä niskassa ja leukanivelessä, mikä myös johtaa lihasten väsymiseen.

4. Lihasten vajaatoiminta saa aikaan epänormaaleja liikeratoja, mikä rasittaa kaularangan nikamien pikkuniveliä eli fasettiniveliä ja välilevyä. Tästä johtuu  muutokset niskan ja leukanivelen liikeradoissa.. Ne tulevat yleensä rajoittuneiksi ja kivuliaiksi.

5. Kaularangan nivelten liikehäiriöt. Yliliikkuvuus tai liikevajaus niskan pikkunivelissä altistaa vaurioille. Ne saavat aikaan refleksinomaista lihasjännitystä ympärillä olevissa lihaksissa ja saattavat näin ollen aiheuttaa kipukierteen.

6. Huono fyysinen kunto ja toimettomuus. Lihakset stabilisoivat tukirankaa ja siten toimettomuus ja lihaskunnon heikkous aiheuttaa erilaisia toimintahäiriöitä kaularangan lihaksissa ja pikkunivelissä.

7.Väsymys. Ylikuormitus, sairaudet, emotionaaliset ja psykologiset stressit johtavat jatkuvaan lihasjännitykseen ja väsymiseen.

8. Ikääntyminen aiheuttaa erilaisia muutoksia lihaksissa, nivelissä, nivelsiteissä ja luustossa.

9. Rakenteelliset tekijät, synnynnäiset luustomuutokset, kulumaprosessit ja sairaudet, jotka muuttavat luuston normaalia rakennetta ja toimivuutta, kuten reuma.

Nämä yllä olevat tekijät saattavat olla syynä moniin erilaisiin kaularangan toiminnallisiin häiriöihin, jotka aihetuttavat paljon erilaisia oireita niskan, hartian ja käden alueella. Monet lihaskipusyndroomat ja pikkunivelten toimintahäiriöt saattavat säteillä hartiaan, olkapäähän ja käteen asti. Tärkeätä on pystyä erottelemaan todellinen hermoperäinen kipu muista yläraajaan säteilevistä kivuista. Yleisimpiä hermoperäisen kivun aiheuttajia ovat välilevytyrä ja kulumapotilailla hermojuuren ulostuloaukon ahtauma eli stenoosi. Kiropraktikko on erinomainen terveydenhuollon ammattilainen analysoimaan ja tekemään diagnoosia monissa kaularangan ja yläraajan kiputiloissa.

 

Olkapää

Olkapäävammojen ennaltaehkäisy

Olkapään tukena on pikkulihaksia, jotka toimivat nivelsiteen tavoin ja pyrkivät pitämään olkaluun paikallaan lapaluun nivelkupin keskellä. Jos nämä pikkulihakset ylikuormittuvat tai vaurioituvat, seurauksena on mekaniikan muuttuminen, liikerajoitus tai kipu.

 

Olkanivel muodostuu neljästä erillisestä nivelestä

  1. rintalastan ja solisluun välinen nivel
  2. solisluun ja olkalisäkkeen välinen nivel
  3. olkaluun ja lapaluun nivelkupin muodostama iso pallonivel, joka yleensä käsitetään olkanivelenä
  4. ns. toiminnallinen nivel lapaluun ja alla olevien kylkiluiden välillä

Olkanivelen monimutkaisuuden takia olkapäävaivojen diagnostisointi ja hoitaminen on usein hankalaa. Olkapäävaivojen tutkimuksessa ja hoidossa on huomioitava kaikki yllämainitut nivelet sekä mahdolliset somaattiset heijastekivut kaularangasta ja rintarangasta . Somaattisella kivulla tarkoitetaan heijastekipua, joka saa alkunsa nivelistä, lihaksista, nivelsiteistä ja kaikista rakenteista, jotka ovat yhteydessä hermostoon. Myös kaularangan välilevyvaiva voi aiheuttaa kipua olkapään alueella. Tällöin kyseessä on hermoperäinen (radikulaarinen) kipu eli hermopinne.

Olkapäävaivoja kannattaa ennalta ehkäistä parantamalla olkapään pikkulihasten toimintaa, voimaa ja kestävyyttä. Ennaltaehkäisy kannattaa, koska olkapäävaivat kroonistuvat helposti ja usein on hankalaa määritellä vaivaa aiheuttava kudos.

 

YLEISMIPIÄ OLKAPÄÄN ONGELMIA

1.Kiertäjäkalvosimen ongelmat

Kiertäjäkalvosin koostuu neljästä pikkulihaksesta, jotka lähtevät lavan alueelta ja kiinnittyvät olkaluuhun samaan kohtaan. Nämä neljä lihasta vastaavat siitä, että olkaluu pysyy keskellä lapaluun nivelkupissa. Näiden lihasten ja jänteiden ongelmat ovat erittäin yleisiä olkapäävaivojen aiheuttajia.

2. Jäätynyt olkapää

Yleinen olkapääkivun ja liikerajoituksen aiheuttaja varsinkin n. viisikymmentävuotiailla naisilla. Tarkkaa syytä sen aiheuttajasta ei tiedetä. Sen yhteys aineenvaihduntasairauksiin (esim. diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta) on huomattu. Ajallisesti jäätynyt olkapää saattaa kestää jopa kaksi vuotta. Joskus voi jäädä pysyvää liikeratavajautta jäätyneen olkapään sairastaneille. Tärkeää on saada oikeanlaista hoitoa tietyissä jäätyneen olkapään vaiheissa, joita on kolme: kipuvaihe 2-9 kuukautta, jäykkyysvaihe 4-12 kuukautta ja kolmas vaihe, jolloin jäykkyys ja kipu alkavat helpottaa. Kiropraktikko on pätevä diagnostisoimaan jäätyneen olkapään ja tekemään hoitosuunnitelman. On myös tärkeää saada oikeat kotihoito-ohjeet ja saada potilas ymmärtämään, että kysymyksessä on usein pitkäaikainen vaiva.

3. Muita olkapääkivun aiheuttajia

Olkapääkipua voivat aiheuttaa lavan alueen toimintahäiriöt, rintarangan toimintahäiriöt, kaularangan toimintahäiriöt, solisluun ja olkalisäkkeen välinen nivel ja lukuisat eri lihaskipusyndroomat.

Kiropraktikon tietämys toiminnallisesta anatomiasta ja mekaniikasta antaa hyvät edellytykset oikean diagnoosin tekemiseen ja näin myös tarkan hoidon erilaisissa olkapään alueen kiputiloissa.

 

Muut vaivat

Kuvitellut sisäelinvaivat

Toimintahäiriöt rangan alueella saattavat matkia erilaisia sisäelinvaivoja. Puhutaan reflekseistä (somatovisceral reflexes), joissa selän alueen toimintahäiriö voi säteillä tai tuntua jonkin sisäelimen alueella niin, että potilas ajattelee kärsivänsä esimerkiksi sydän-, keuhko- tai vatsavaivasta.

 



Design downloaded from free website templates.

Free counter and web stats